lauantai 28. helmikuuta 2015

Litteä vatsa, parempi mieli!

FODMAP-ruokavalio toimii. Olen nyt toista viikkoa noudattanut täysin gluteenitonta ruokavaliota ja karttanut myös muita vatsalleni sopimattomia ruokia. Taas osaa arvostaa sitä olotilaa, kun on ihan normaali olo! Vatsa on litteä ja turvotus poissa. Vielä pari viikkoa sitten en olisi voinut ajatella laittavani vartalonmyötäistä toppia päälleni, mutta nyt kehtaa taas!

Tänään kävin pitkästä aikaa juoksemassa lenkin. Pakko myöntää, että tunne oli ihana! Loska on poissa ja kadut alkaa täällä päin Suomea olla kuivia. Juostessa tulee sellainen hirmu vapaa fiilis. Varmaan lehmillä on sama fiilis, kun ne pääsevät talven jälkeen navetasta laitumelle. :)

Vielä on helmikuu ja tuntuu jo keväältä. Päivät ovat pidentyneet ja aurinko lämmittää selkeästi silloin, kun se sattuu paistamaan. Mun parvekkeella alkaa kohta kesä. Viime vuonna otin bikineissä aurinkoa maaliskuussa. Aurinkoisia kelejä ja bikinikautta odotellessa oli pakko koittaa, että miltä ne bikinit mun päällä nykykunnossa näyttävät.

No ei pahalta ollenkaan, vaikka itse sanonkin. Ehkä omalla parveella ainakin kehtaa bikineissä aurinkoa ottaa.

Monet viime päivitykset ovat liittyneet ruokaan, mutta pakko silti tähänkin päivitykseen laittaa vielä pari ruokakuvaa. Eilen töihin ajellessa radiossa keskusteltiin siitä, miksi ihmiset ottaa ruuistaan kuvia jakaakseen ne somessa. Minun mielestäni on tosi inspiroivaa katsella muiden ruokakuvia ja niiden perusteella monesti saan uusia ideoita omiin ruokiini. Sitä paitsi ruoka on kaunista. Syön mielelläni kaunista ruokaa. Usein pätee myös se, että kaunis ja värikäs ruoka on terveellistä. Kebab ranskalaisilla tai nakkiperunat ei vaan näytä kovin kauniilta.
Mun värikäs ja herkullinen lounas.
Jälkkäriksi kookos-chia-vanukas.
Seuraava postaus tulee olemaan puuro- ja vanukasaiheinen. Joku erehtyi sanomaan minulle, että kaurapuuro on tylsää syötävää. Katinkontit! Kaurapuuro on luovuuden lähde. Miten olisi suklainen kookoskaurapuuro, pina colada-puuro (nimi viittaa ananakseen ja kookokseen, ei rommiin) tai porkkanakakkupuuro? Puuron ei tarvitse olla tylsää!! Siihen voi lisätä mausteita, marjoja, hedelmiä, kasviksia ja sen voi keittää veden sijaan vaikkapa kookosmaitoon tai mantelimaitoon. Näistä lisää lähipäivinä.

maanantai 23. helmikuuta 2015

IBS-ihmiselle FODMAP-ruokia

Nyt tulee tiukan asiapitoinen teksti poikkeuksellisesti ilman kuvia. :) Niin kauan kuin muistan, olen reagoinut vatsallani stressiin ja jännitykseen. Tai oikeammin suolistollani. Vatsassa ei kai mitään vikaa ole eikä liioin suolistossakaan, mutta sen toiminta aika ajoin oikuttelee. En ole koskaan noudattanut suolistoni takia mitään tarkkaa ruokavaliota tai karsinut ruoka-aineita pilkun tarkasti pois siitä. Tosin leipää en normaalisti syö ollenkaan enkä juo maitoa. Satunnaisesti olen syönyt leipää ja muita viljoja sisältäviä ruokia. Eikä niistä ole aiheutunut mitään ongelmaa. Jopa ulkomailla matkustaessa olen aivan surutta syönyt, mitä mieli tekee ja yleensä vatsa on toiminut reissussa aivan moitteettomasti. Johtuisiko sitten loman stressittömyydestä, että silloin suolisto sietää melkein mitä vaan.

Olen jo aiemmissa blogiteksteissä valitellut viime aikojen tuskaista olotilaa ja yrittänyt päästä jyvälle, millä siitä pääsee eroon ja mitä enää uskaltaa suuhunsa laittaa. Oireet eivät ole kuvittelua, vaan totisinta totta. Heti aamupalan jälkeen on alkanut vatsa turpoamaan ja normaalisti litteä vatsani on pahimmillaan iltaisin sen näköinen, että olen raskaana. Missään asennossa ei pysty olemaan kauaa, kun tuo olotila vallitsee. Tiedän luultavasti syyllisen, joka alunperin sai aikaan oireiden alkamisen. Porsaan ulkofilee paistettuna tomaattikastikkeessa, jossa olin runsaasti valkosipulia, sipulia, paprikaa ja varsiselleriä. Sen kanssa lisukkeena söin uunissa paahdettua omenaa, varsiselleriä ja fenkolia. Ja kuinka ollakaan, tutkittuani muutamia englanninkielisiä artikkeleita aiheesta, huomasin juuri noiden kyseisten aineiden olevan pahisten listalla FODMAP-ruokavaliossa.

Minulla mitä luultavimmin on ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS. Sitä ei koskaan ole lääkärin toimesta diagnosoitu, mutta äidilläni se on todettu ja oireet viittaavat minullakin siihen niin selkeästi, että ei paljon jää epäilyksen varaan. On tutkittu, että tietyt huonosti sulavat hiilihydraatit aiheuttavat herkästi oireita IBS:sta kärsivälle. Niinpä on suositeltavaa välttää niitä ruokia, jotka tiedetään vaivoja aiheuttavan. Ja se lista on muuten pitkä ja sisältää todella paljon sellaisia ruokia, joita olen päivittäin syönyt. Oireiden ollessa pahimmillaan on hyvä muutama viikko noudattaa ruokavaliorajoituksia tarkasti, mutta tilanteen helpottaessa ei ole järkevää olla syömättä jotain "vain koska se on listalla". Näin ajattelin nyt itsekin tehdä. Ensin vähän tarkemmalla ruokavaliolla jonkin aikaa ja sitten testaillaan aine kerrallaan, tuleeko ongelmia.

Kauhukseni vältettävien aineiden listalla on kaikki maitotuotteet lukuunottamatta pitkään kypsytettyjä juustoja. Ei siis hetkeen raejuustoa. Rahkaa ja turkkilaista jugurttia olen kuitenkin iltapalaksi syönyt eikä siitä ole nyt oireita tullut, joten pienessä määrin ainakin voin näitä tuotteita nauttia. Kaikki gluteenia sisältävät viljat eli ruis, ohra ja vehnä ovat pannassa. Niiden sijasta voi syödä esim. kauraa, riisiä, tattaria ja kvinoaa. Turvallisten ruokien listalla on kuitenkin esim. maissi, mutta minulla se on yksi pahimmista aiheuttajista, jonka olen todennut itse hyvin monta kertaa. Samalla listalla on myös peruna, mutta sekin aiheuttaa minulle oireita. Hedelmistä ei suositella omenaa, päärynää eikä mitään kivellisiä hedelmiä, esim. persikkaa tai aprikoosia. Banaania voi syödä, kunhan se on kypsää ja kerralla syö vain yhden. Vesimeloni ja viinirypäleet ovat pahiksia, mutta muita meloneja voi syödä turvallisin mielin kuten myös ananasta, kiiviä ja sitrushedelmiä. Surukseni myös viime aikoina runsain määrin nauttimani avokado kuuluu vältettäviin ruokiin. Pähkinöitä, siemeniä ja pähkinävoita voi syödä kohtuudella, mutta vältettäviä pähkinöitä ovat pistaasi- ja cashewpähkinät sekä manteli. Juuri mun suosikit. Makeutusaineista kaikki keinotekoiset makeutusaineet sekä hunaja kuuluvat vältettävien luetteloon. Sokeriakaan ei tulisi käyttää, joten parempi totutella tulemaan toimeen ilman makeutusaineita. Onneksi se ei tuota minulle isoa ongelmaa. Kasviksista parsa, parsakaali ja muut kaalit sekä sienet ovat vältettäviä, kuten myös sipulit, pavut ja herneet. Joissain listoissa tosin esim. munakoiso ja kukkakaali ovat "turvallisia" ja toisissa listoissa ne ovat "vaarallisia". Jää siis oman arvion varaan, syökö niitä vai ei. Määrä on noissakin hyvä pitää kohtuullisena. Mainittakoon vielä pahiksena "ruuansulatusjugurtit", koska moni voisi ajatella niiden juuri auttavan.

Aluksi ajattelin, että ei paljoa jää jäljelle niitä turvallisia ruokia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että eihän noista yllämainituista mikään ole varsinaisesti kiellettyä. Moni sietää niitä kohtuudella käytettynä. Useimmista maitotuotteista löytyy Suomessa laktoosittomat versiot, jotka pitäisi soveltua IBS-ihmiselle. Leivän tilalta olen tehnyt itse tattarijauhoista ja siemenistä näkkäriä ja usein syön myös riisikakkuja. Leivättäkin selviää, kun on tottunut olemaan ilman jo usean vuoden ajan. Jos vain juhlatilanteissa tai kyläillessä syö kohtuudella jotain vehnäleivonnaista, ei minulla ainakaan ole siitä oireita tullut. Mutta arkena ei ehdoin tahdoin halua itselleen tuskallista olotilaa hankkia. Vaikka ruisleipä tai pulla maistuisi kuinka hyvälle, niin "normaali" olo voittaa silti sen nautinnon. 

Tämänhetkinen ruokavalioni näyttää siis tältä: (esimerkkipäivä)

Aamupala
Kvinoapuuroa, jossa banaani ja kuppi mustaa teetä

Lounas
Yrteillä ja sitruunalla maustettua broilerin rintafileetä (paistettu oliiviöljyssä) ja riisiä sekä salaattia, jossa tomaattia, kurkkua. Porkkanaa höyrytettynä.

Välipala
Puoli purkillista laktoositonta rahkaa ja mustikoita ja riisikakku, jossa päällä juustoa tai kalkkunaleikettä ja kurkkua. Kupillinen vihreää teetä.

Päivällinen
Tonnikalaa ja kvinoaa, kesäkurpitsaa ja porkkanaa (hieman kypsennetty pannulla oliiviöljyssä).

Iltapala
Rahkaa, jossa tuoretta ananasta, vähän itsetehtyä mysliä ja paahdettuja kurpitsansiemeniä. Kupillinen vihreää teetä.

Ruokailujen yhteydessä en juo mitään mutta ruuan jälkeen ja ruokailujen välissä juon reilusti vettä. Olen myös ottanut ennen isoja aterioita ruuansulatusentsyymikapselin ja aamulla ennen aamupalaa juon lasillisen vettä, jossa ruokalusikallinen Molkosan maitohera-valmistetta ja sitruunamehua. Lisäksi syön probiootteja. Tällä kaavalla olen nyt saanut vatsani toimimaan normaalisti ainakin toistaiseksi ja toivottavasti se jatkuu!

lauantai 21. helmikuuta 2015

Herkullinen kvinoapuuro

Kerroin aiemmassa postauksessani, että vatsani on ryppyillyt oikein urakalla. Pari viikkoa oli ihan seesteistä vaihetta, mutta tällä viikolla jälleen oireilu palasi. Kamala turvotus varsinkin illalla ja todella tukala olo. Vatsaa nipistelee joka puolelta. Muutamia ruoka-aineita tiedän, jotka tuon aiheuttaa, mutta tällä hetkellä olen todella ymmälläni.

Oireet palasivat, kun söin possun lihaa. Näin siis päättelen, että punainen liha huonosti sulavana tuotteena on syyllinen. Mutta kun en ole sitä enää moneen päivään syönyt ja edelleen joka ilta sama ilmapallo-olo. Voiko se vielä monen päivän jälkeenkin aiheuttaa vatsanväänteitä? Maitotuotteet olen karsinut jo minimiin. Ainoastaan hapanmaitotuotteita olen käyttänyt. Kotimaiset viljat kauraa lukuunottamatta on poistettu, samoin peruna ja kaali. Maissi on yksi pahimmista, joten sitäkään en ole missään muodossa syönyt. Hedelmiä olen syönyt jonkin verran, kun en enää kohta tiedä, mitä voin suuhuni pistää ja jollain kuitenkin olisi elettävä! Ostin jo ruuansulatusentsyymikapseleitakin, mutta ainakaan parin päivän kokeilu ei vielä ole tuonut helpotusta. Jatketaan kuitenkin niiden napsimista aterioiden yhteydessä.

Eilen päätin jättää hetkeksi rakkaan kaurapuuronkin jäähylle. Aiemmin olen tehnyt tattaripuuroa, joka ei maultaan eikä rakenteeltaan hurraa huutoja aamupalapöydässä saanut. Vaikka tattarijauhoja käytän leivonnassa, niin puurosta tuli mielestäni karvaan makuista ja rakenne oli inhottavan jauhomainen. Tein tattarihiutaleista puuron. Rakenne varmasti olisi erilainen suurimoista tehdessä. Maku ei kuitenkaan minun suuhuni sovi. Niinpä kaivoin eilen kvinoa-paketin kaapista ja päätin kokeilla siitä tehtyä puuroa. En mitenkään suuresti ole koskaan pitänyt kvinoan mausta lisäkkeenä tai salaatissa, mutta nyt on pakko hehkuttaa, että puurosta tuli ihanaa!
Kvinoapuuro
Ohjeen kerron seikkaperäisesti, koska en mittaillut aineita tarkasti puuroa tehdessäni. Eilen illalla keitin paketin ohjeen mukaisesti (ensin huuhdellen kylmällä vedellä) kvinoan kypsäksi. Keitto-ohje on 1 osa kvinoaa ja 2 osaa vettä. Maustoin suolalla. Laitoin valmiin kvinoan rasiaan ja jääkaappiin yöksi. Yhtä hyvin tietysti voi keitellä suoraan puuroksi, mutta esikypsennys nopeuttaa kummasti aamutoimia. Puuroa varten mittasin kattilaan n. 1,5 dl kypsennettyä kvinoaa ja päälle kaadoin sen verran cashew-maitoa (mikä tahansa muukin maito toki käy), että kvinoa juuri ja juuri peittyi. Sekaan pistin puolikkaan banaanin paloina, vaniljajauhetta lusikankärjellisen, ripauksen kanelia ja kookosöljyä lusikallisen. Annoin kypsyä miedolla lämmöllä muutaman minuutin, niin että ylimääräinen neste imeytyi ja banaani meni mössöksi.

Kvinoassa on mielestäni hieman kitkerä maku, mutta tässä puurossa sitä ei maistunut. Rakenne oli hauska! Vähän sellainen "poksahteleva".  Moni ei pidä kaurapuuron "liisterimäisyydestä", niin tässä puurossa sitä ei ollut, koska kvinoa ei samalla tavalla puuroudu. Tätä teen toistekin! Ihana vaniljainen maku ja pitää muuten hyvin nälän, koska siinä on kolminkertainen määrä proteiinia kauraan verrattuna. Kaura on silti terveellisyydessään vailla vertaa, joten jatkossakin aamujani sulostuttaa kaurapuuro, mikäli vatsani sen suvaitsee. Mukavaa vaihtelua silti tämä.

Harmittaa, kun paljon puhutaan siitä, että kotimaisten viljojen välttely on muotijuttu eikä sille ole perustetta, jos ei ole keliakiaa. Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että joku välttelisi kotimaisia viljoja ihan syyttä suotta. Jos en saisi niin hirvittäviä vatsakramppeja, niin söisin erittäin mielelläni ruisleipää! Myös ohrapuuro maistuisi oikein hyvin ja saattaisin aika mielelläni välillä mussuttaa jotain vehnäpatonkiakin. Koska minulla ei keliakiaa ole todettu ja toivottavasti ei todetakaan, niin en kovin tarkasti ole noita aiemmin edes vältellyt. Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että pienetkin määrät aiheuttavat reaktion suolistossani. Toivottavasti tämä on ohimenevää ja voin jatkossakin kohtuudella silloin tällöin kotimaisia viljoja syödä.







maanantai 16. helmikuuta 2015

Mehulingon testausta

Perheessämme on viimeiset kolme viikkoa nuhailtu oikein tosissaan. Ensin oli poika kuumeessa viikon ja sen perään antibioottikuuri. Seuraavaksi iski silmätulehdus, jonka seurauksena taas vierailtiin lääkärissä. Sitten oli tytön vuoro sairastua ja jälleen lääkäriin kipeän korvan takia. Antibiootteja seuraavalle. Kun se saatiin kuriin, niin silmätulehdus tuli tytöllekin. Itse olen ollut myös flunssassa, mutta onneksi suht lievässä. Jännitin kovasti, että ääni katoaa täysin, mutta onneksi kesti työpäivien ajan. Illat koitin olla puhumatta. Joka tapauksessa aikaa on ollut esim. katsella telkkaria! Sattumalta katsoin australialaisen dokumentin Fat sick and nearly dead.  Se kertoi miehestä, joka sairasti kaikkea mahdollista ja parantui juomalla tuoremehuja. Ei siis sellaisia kaupan purkkimehuja, vaan itsetehtyjä vihannesmehuja.

Amerikassa "juicing" on suosittua. Mehuja juodaan eri vaivoihin ja niiden uskotaan estävän ja parantavan sairauksia. Asiaan paneutuneiden mukaan mehustamalla vihannesten ja hedelmien ravintoaineet imeytyvät tehokkaammin kuin syömällä kokonaisia kasviksia. Vihannesten kuitu jää pois, mutta ravinteet säilyvät mehussa. Näin ollen herkkävatsaisillekin sopii esim. kaalin ja porkkanan mehu, vaikka raakana rouskuteltuna niistä aiheutuisi vatsavaivoja. Mehujen parantava vaikutus siis perustuu ajatukseen, että ravintomme on nykyisin varsin ravinneköyhää ja kasviksia syödään aivan liian vähän. Mehuja juomalla saa huiman määrän vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ja ties mitä tärkeitä juttuja. :) Käy ihan järkeen, vaikka hieman skeptisesti suhtaudun siihen, että mehuja juomalla voisi sairauksia parantaa.

Tieteellisiä tutkimuksia ei tietääkseni ole olemassa siitä, että mehusta ravinteet imeytyisivät paremmin kuin syömällä kasvikset kokonaisina. Mutta toisaalta, tein juuri äsken itselleni mehun, jossa oli kaksi porkkanaa, yksi punajuuri, yksi appelsiini, yksi omena ja puolikas lime. Olisinko syönyt tuollaisen määrän kasviksia yhdeltä seisomalta? Tuskin. Tai ainakin niistä olisi tullut maha kipeäksi. Kääntöpuolena tälle on tietysti se, että mehuissa on paljon energiaa ja sokeria, varsinkin, jos mehustaa pelkkiä makeita hedelmiä. Näin ollen sanoisin, että tässäkin asiassa kohtuus on kova juttu.

Olen nyt parin viikon aikana testaillut erilaisia vihannes- ja hedelmämehuja. Hankin itselleni Braunin mehulingon, joka oli kohtuuhintainen ja ainakin vaikuttaa hintansa väärtiltä. On melko hiljainen ja helppo puhdistaa. Lapsillekin olen saanut tällä konstilla ujutettua kasviksia, joihin he eivät muuten koskisi. :)

Lähes kaikki tähän saakka testatut kombinaatiot ovat olleet ihanan makuisia. Pääasiassa olen itselleni tehnyt mehua punajuuresta, porkkanasta, omenasta, appelsiinista ja fenkolista. Päärynääkin kokeilin, mutta siitä tuli makuuni liian makeaa. Ainoa aivan hirveän makuinen mehu tuli tomaatista, kurkusta ja selleristä. Join sen silti, mutta en tee toista kertaa, vaikka se varmasti olisi tosi terveellistä! Joku raja.

Vielä en ole huomannut mitään huimia terveysvaikutuksia kehossani, mutta olo on pirteämpi. Tosin se voi johtua myös valon lisääntymisestä ja päivien pidentymisestä. Ehkä myös iho on kauniimman värinen ja se varmasti johtuu porkkanasta. Jatkan kokeiluja ja raportoin mahdollisista tuloksista myöhemmin. Millekään mehupaastolle en ajatellut alkaa, mutta koitan päivittäin itselleni jonkin aamushotin tai välipalajuoman lingota.

Nyt on lähdettävä ulos nauttimaan ihanasta auringosta, jota meille hiihtolomalaisille nyt tarjoillaan.





perjantai 6. helmikuuta 2015

Avokadoja siellä, avokadoja täällä. Testissä myös avokadopuuro!

Olen jo aiemmin muutamaan otteeseen ylistänyt avokadoa blogissani. Ennen ostin niitä kalliiseen kilohintaan syöntikypsinä, koska ne pussissa myytävät halvemmat avokadot olivat aina jotenkin epäkelpoja. Ensin kivikovia ja kun ne sai kypsymään, niin sitten ne oli mätiä. En tiedä, mitä tehdään nykyisin toisin, mutta olen viime aikoina onnistunut saamaan aivan täydellisiä pussiavokadoja. Ainoa ongelma vaan on se, että ne kaikki kypsyvät samaan aikaan, joten niitä on syötävä ihan hirveästi. Sekään ei sinänsä ole minulle ongelma, koska ne on niin hyviä! Jopa kanssani asustelevat kaksi nirsoa syövät niitä.

Viime päivien hittituote meidän perheessä on ollut banaani-avokadojäätelö. Yksinkertaista, helppoa ja makuraadin mukaan parempaa kuin kaupan jäätelö. Aika paljon sanottu. Olen samaa mieltä ja mikä parasta, tästä jäätelöstä ei tule jälkeenpäin yhtään ällöttävää oloa. Eilen hifistelin ja lisäsin joukkoon muutaman jäisen mansikan ja tuoretta minttua.
Banaani-avokadojäätelö, mansikka-minttu twistillä.
Reseptiä en viitsi kirjoittaa sen kummemmin, koska se on niin naurettavan yksinkertainen. Yksi jäädytetty banaani ja puolikas avokado blenderiin (+halutessaan muita makuja) ja surautetaan kuohkeaksi. Laitan usein joukkoon vähän vaniljaa ja kanelia, jos teen pelkästä banaanista ja avokadosta jäätelön. Tai jos haluaa kirpeämmän version, niin voi lisätä hiukan sitruunamehua joukkoon.

En ole aikoihin syönyt riisikakkuja. Jostain syystä niihin välillä tulee himo ja sitten syön niitä päivittäin, kunnes tulee stoppi. Viime keväänä rouskuttelin niitä maapähkinävoin ja banaanin kanssa. Tämän kevään hitti (henkilökohtainen hitti ainakin) on riisikakut päällystettynä avokadolla. Päälle ripaus suolaa ja pippuria. Täydellistä!
Riisikakkua ja avokadoa. Ihanat värit!
Tänään selaillessani facebookia, osui silmiini mainos, jonka yhteydessä hehkutettiin uutta reseptiä, "avokadopuuroa". Todellista täsmämarkkinointia kaurapuuro- ja avokadofanille. Pitihän sitä(kin) kokeilla, vaikka totuuden nimissä on sanottava, että ajatus puuron ja avokadon yhdistämisestä ei kovin houkuttelevalta kuulostanut. Eikä muuten näytä:
Avokadopuuro
Tein mikrossa tavalliseen tapaan kaurapuuron veteen, maustoin suolalla ja valmiiseen puuroon sekoitin muussattua avokadoa. Ei se pahaa ollut, jos nyt ei uudeksi puurosuosikiksikaan noussut. Aika miedosti avokado maistui puuron seassa. Puuron rakenteesta tuli avokadon rasvaisuuden ansiosta "liukkaampaa", joten ei vaatinut joukkoon maitoa tai muuta lisuketta. Banaania viipaloin joukkoon ja se sopi hyvin. Mukavaa vaihtelua aamupuuroon ja varmasti tulen toistekin kokeilemaan.

Toinen syy, miksi olen avokadoja viime päivinä syönyt paljon, on se, että vatsani on nyt viikon verran oikutellut oikein tosissaan. Jätin kokonaan maidon pois enkä leipiin ole koskenut. Kahvin vaihdoin teehen ja kasviksistakin olen yrittänyt löytää ne helpommin sulavat. Lihaa en ole syönyt muutamaan päivään ollenkaan. Ainoastaan kalaa ja kananmunaa. En enää tiedä, mitä voisin ruokavaliostani karsia ja mikä ongelman aiheuttaa! Aiemmin olen yhdistänyt vatsan turpoamisen, kipuilun ja huonon olon perunaan, ruisleipään, palkokasveihin, maitoon ja keinotekoisiin makeutusaineisiin ja sellaisiin tuotteisiin, mihin on lisätty kuitua (esim."ruuansulatusjugurtit). Nyt en ole syönyt mitään noista ja silti olo on ollut monenä päivänä hirveä. Rajoittuneella ruokavaliolla siis mennään toistaiseksi ja probiootteja syön. Ostin jopa Molkosan-herajuomaa. Onpahan ilkeän makuista/hajuista ainakin veden kanssa juotuna. Katsotaan, saanko kotikonsteilla vatsani kuntoon, vai pitääkö ihan lääkäriin mennä ihmettelemään asiaa. On ennenkin kausittain ryppyillyt, joten mikään uusi ilmiö tämä ei ole. Pitkän aikaa on kuitenkin ollut vatsa hyvässä kunnossa, mutta nyt jälleen huono kausi.




tiistai 3. helmikuuta 2015

Pähkinäinen bataattikeitto ja kauraleipäset

Alkaa olla kevättä ilmassa, vaikka ulos katsoessa ei ehkä se ole ensimmäisenä mielessä. Yön aikana lunta on tullut melkoisesti ja meidän takaterassi näyttää tällä hetkellä tältä:
Terassikeli
Päivä on kuitenkin jo selkeästi pidentynyt ja olo on energisempi. Vaikka en kovin lumesta välitä, niin onhan tuolla ulkona aivan uskomattomat näkymät! Olen myös tauon jälkeen innostunut hölkkäilemään. Joulun jälkeen en ole saanut itsestäni irti mitään huimia urheilullisia suorituksia. On ollut todella laiska olo. Kuten aiemmin totesin, kevät tekee tuloaan ja tekee taas mieli lähteä ulos. Hölkkälenkit olen tosin tehnyt juoksumatolla. Tänään kävin ihastelemassa lumisia maisemia. Ulkoilun jälkeen maistui lämmittävä keitto, jota tein ihanan ystäväni ja naapurini vinkistä. Olipa hyvää! Bataatti ja maapähkinävoi, match made in heaven.

Pähkinäinen bataattikeitto
1 bataatti
kanalientä (siis vettä ja kanaliemikuutio :) )
1-2 rkl maapähkinävoita
(Sambal Oelek-chilitahnaa)

Keitä kuoritut bataattilohkot kanaliemessä pehmeiksi. Sopiva määrä lientä on sen verran, että bataatit juuri ja juuri peittyvät. Lisää maun mukaan maapähkinävoita ja soseuta. Voit lisätä tässä vaiheessa nestettä, jos sose on liian paksua. Itse tykkään, että sosekeitossa on pientä tulisuutta ja lisäsin myös chilitahnaa, mutta sen voi hyvin jättää pois.
Pähkinäinen bataattikeitto ja kauraleipänen
Kauraleipäset (4 kpl)
2 dl kaurahiutaleita
1 kananmuna
1/4 tl suolaa
1/4 tl leivinjauhetta
pieni tilkka maitoa tai vettä
(juustoraastetta päälle)

Sekoita hiutaleet, kananmuna, suola ja leivinjauhe keskenään. Lisää sen verran maitoa/vettä, että muodostuu lusikoitava taikina. Eivät leviä juurikaan uunissa, joten levitä lusikan kanssa sopivan malliseksi. Paista 225 asteessa 5-10 min, kunnes ovat kauniin ruskeita.

En ole aiemmin kovin paljon valokuvaillut, mutta nyt parin vuoden aikana olen innostunut napsimaan kuvia erityisesti luonnosta. Lenkillä en tietenkään kameraa pidä mukana, mutta välillä sielläkin on pakko pysähtyä nappaamaan kännykällä kuva jostain ihmeellisen kauniista asiasta! Olen huomannut, että kuvaamisen myötä luonnossa huomaa paljon enemmän kiinnostavia yksityiskohtia ja sellaista kauneutta, johon ei aiemmin ole kiinnittänyt mitään huomiota. Ei voi kuin ihmetellä ja ihastella, kuinka upeassa maailmassa elämme. Laitan loppuun muutaman kännykällä napsaistun kuvan tämän päivän kävelylenkiltä.